Pääsiäismaanantaina: "lapsen oikeudesta syntyä tähän maailmaan"

"Lapsen etua käytetään estämään lapsen syntymä", otsikoi Viikkolehti perjantaina 13. lokakuuta 2006 - samana päivänä, jolloin eduskunnassa äänestettiin hedelmöityshoidoista. Kahta vuotta aiemmin tästä samasta asiasta keskusteltiin myös Kansan Uutisissa, johon kirjoitti myös muuan Jyrki Kuusirati:

Lapsen oikeudesta syntyä 

Kun keskustellaan abortista, puhutaan usein naisen oikeudesta päättää omasta ruumiistaan. Vain harva puhuu lapsen oikeudesta syntyä tähän maailmaan. Sen sijaan kun keskustellaan naisparien oikeudesta hedelmöityshoitoihin, tämä asia nostetaan usein esiin. 

Esimerkiksi Jorma Hentilä perustelee naisparien oikeutta hedelmöityshoitoon kirjoituksessaan Tulihan se sieltä (VL 2.7.) paitsi yhteiskunnallisen tasavertaisuuden toteutumisella myös lapsen oikeudella syntyä tähän maailmaan. Mutta miten sellaisella, jota ei ole vielä olemassakaan, voi olla oikeuksia? 

Se on selvää, että lapsella ei velvollisuuksia ole. Velvollisuuksia on nimenomaan aikuisella, vanhemmalla. Lapsella on oikeuksia, mutta sellaisen, joka ei ole edes hedelmöittynyt munasolu, oikeudetkin ovat olemattomat. 

Kun keskustellaan naisparien oikeudesta hedelmöityshoitoon, kannattaa siis miettiä, puhutaanko lapsen vai naisen oikeudesta. 

"Itse valitsisin mieluummin oikeuden olla olemassa kuin sen, etten olisi syntynyt koskaan tai että minulla olisi isä" (Viikkolehti, 13.10.2006), voi sanoa ainoastaan ihminen, joka on olemassa. Syntymätön - siis sellainen, jota ei ole edes olemassa, tai sellainen, joka on jo äitinsä kohdussa - ei voi sanoa yhtään mitään. 

"Kokolihansyöjämiesten taistossa tavat unohtuivat"

"Lapsen etua käytetään estämään lapsen syntymä", otsikoi Viikkolehti perjantaina 13. lokakuuta 2006 - samana päivänä, jolloin eduskunnassa äänestettiin hedelmöityshoidoista.

Hedelmöityshoitoja yksinäisille naisille ja naispareille on usein perusteltu paitsi lapsen edulla myös lapsen oikeudella syntyä tähän maailmaan. Mutta mistähän lapsesta tässä hedelmöityskeskustelussa oikein puhuttiin? Lapsesta, jota ei ole edes olemassa!

Miten olemattomalla voi olla oikeuksia! Eli kenen oikeudesta tässä oikeasti puhutaan?

Tällöin ei puhuta lapsen oikeudesta, vaan puhutaan aikuisen oikeudesta vanhemmuuteen - eli käytännössä naisen oikeudesta äitiyteen. Tämän sanoi suoraan Tarja Ranta-Ala-aho (Kaleva, 16.10.2006): "Kyse oli eettisestä valinnasta, tasa-arvoisesta äitiydestä."

Kuka puhuu miehen oikeudesta isyyteen?

Lapsen etua käytetään estämään lapsen syntymä myös silloin, kun tehdään abortti. Silloin vain harva puhuu lapsen oikeudesta syntyä tähän maailmaan. Silloin puhutaankin naisen oikeudesta päättää omasta ruumiistaan.

"Itse valitsisin mieluummin oikeuden olla olemassa kuin sen, etten olisi syntynyt koskaan tai että minulla olisi isä" (Viikkolehti, 13.10.2006), voi sanoa ainoastaan ihminen, joka on olemassa. Syntymätön - siis sellainen, jota ei ole edes olemassa, tai sellainen, joka on jo äitinsä kohdussa - ei voi sanoa yhtään mitään.

Muuten, minä syön makkaraa.