Uuden musiikin historia: Aleksandr Skrjabin

Kopiokoneella kopioitu, leikattu ja liimattu sekä kirjoitettu kirjoituskoneella. Kuva: Jyrki Kuusirati.

Aleksandr Nikolajevitš Skrjabin (1872–1915) 

Lähteet: Väisänen, "Aleksandr Skrjabin", Otavan iso musiikkitietosanakirja 5; Salmenhaara, Vuosisatamme musiikki; MacDonald, "Alexander Skryabin", The New Grove Dictionary of Music and Musicians; N. Konstantinov, LP-levyn Scriabin, Sonatas Nos. 3, 4, 7, 9 teksti, Melodija. 

• venäläinen säveltäjä ja pianisti 

Elämästä 

• 1872 syntyy Moskovassa; äiti pianisti, isä suvun sotilasperinteistä huolimatta lainoppinut virkamies 
• 1873 äiti kuolee, kasvatusvastuu suvun naisille 
• 1882–1887 kadettikoulu Moskovassa 
• 1883– musiikkiopintoja muun kuin tädin johdolla, ystävyys Rahmaninovin kanssa 
• 1888–1892 Moskovan konservatorio, piano-opiskeli loistavasti, ei sopeutunut akateemiseen teoria- ja sävellysopiskeluun 
• 1890 venäläisten symbolistikirjailijoiden vaikutus 
• 1890–1898 varhaisin luomiskausi, op. 1–24 
• 1894–1903 suojelijana Beljajev 
• 1896 ensimmäinen Euroopan-kiertue 
• 1897 naimisiin Vera Ivanovna Isakovitšin, pianistin kanssa 
• 1898–1903 pianonsoiton professorina Moskovan konservatoriossa 
• 1903 muuttaa Venäjältä Italiaan, Sveitsiin, Belgiaan 
• 1905 teosofia syrjäyttää Nietzschen, vaikutteita Brysselin teosofeilta 1908–1910 
• 1914 paise huulessa 
• 1915 kuolee leikkauksen aiheuttamaan verenmyrkytykseen kesken kuumeisten Mysteerin suunnitelmien Moskovassa 

Teoksista 

pianomusiikkia ja orkesterisävellyksiä 

• 1902–1904 sinfonia 3: Jumalainen sinfonia 
• 1903 op. 30–42: pianosonaatti 4, poèmeja 
• 1903–1913 pianosonaatti 5 (1905), Hurmion runoelma (1905–1908), pianosonaatti 7 (1911–1912), Tulen runoelma Prometheus (1908–1910), viimeiset pianosonaatit, poèmet ja preludit 
• –1915 keskeneräinen Mysteeri 

Tyylistä 

• duuri-mollitonaliteetin ja kolmisoinnun hylkääminen 
• kvarttirakenteet ja sointikeskus/moodi = sarjallisen musiikin esimuoto? 
• lähtökohtinaan Schumann, Liszt ja Chopin sekä filosofis-kirjallinen taustansa Skrjabinin tyyli on irrallinen ajastaan 
• vaikka sitä voitaisiinkin pitää impressionismin ja ekspressionismin synteesinä. 
• Pianotuotanto on klaveristisesti taitavaa ja soinnillisesti ilmaisuvoimaista. Orkesteriteoksissa on taipumusta monumentaalisuuteen.