Sunnuntaina: tuplapalkka on vanhentunut

"Milloin todetaan, että sunnuntain tuplapalkka on yksinkertaisesti vanhentunut?, kysyi Häkämies Kuopiossa" keskiviikon 3.6.2015 Savon Sanomissa. 

EK:n Jyri Häkämies. Kuva: Suomen Kuvalehti. 

"Pyhätyöllä ei ole siunausta. Kolmatta käskyä on sanottu ensimmäiseksi työsuojelulaiksi", sanoo Sanansaattaja, mutta Häkämies sanoo, että sunnuntain tuplapalkka on "jäänne entisiltä ajoilta, jolloin sunnuntai oli kirkko- ja pyhäpäivä. Maailma on muuttunut niin, että ihmiset liikkuvat myös sunnuntaisin kun kaupat ovat auki." 

Niin se maailma muuttuu. Ennen käytiin sunnuntaisin kirkossa, mutta nyt käydään kaupassa. 

Mutta maanantaihan se on monella viikon vaikein työpäivä, ja moni potee maanantaisin niin sanottua maanantaiväsymystä. Niin sanoo Talouselämä. Ei työteho niin sanottuna normipäivänä ole niin kuin sen pitäisi. 

Minä teen nyt vuorostani merkittävän työmarkkinapoliittisen keskustelunavauksen tulevaisuuteen, kun kysyn: Milloin todetaan, että maanantain palkka on yksinkertaisesti vanhentunut? 

Viattomien lasten päivänä: oululaista osaamista

Nyt tapaninpäivänä 2014 muokkaan ja julkaisen blogitekstini, jota aloittelin jo vuosi sitten viattomien lasten päivänä. Tämä teksti taitaa olla alkuun samankaltainen kuin joulukuun 29. päivänä 2013 julkaisemani blogiteksti "Kansan kaikuja Pohjois-Suomesta: vain yksi sinulta puuttuu" - mutta olkoon menneeksi:

"Pikavauhtia globaaliksi vaikuttajaksi", otsikoi jouluaaton 2013 Kaleva paavi Franciscuksesta ja haastattelee piispa emeritus Eero Huovista.

Huovinen vertaa Franciscusta tämän edeltäjään, oppineisuudestaan tunnettuun saksalaissyntiseen Benedictus XVI:een, 

kertoi tiistaina 24. joulukuuta paavi Franciscuksesta Oulussa ilmestyvä sanomalehti Kaleva otsikolla "Kuunteleva paimen ja sielunhoitaja" - ja nimenomaan niin, että y-kirjain oli jäänyt pois. 

Kaleva tietää, että kaikki me olemme syntisiä - myös paavi. 

Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. 

Kalevan puolustukseksi mainittakoon, että "Kuunteleva paimen ja sielunhoitaja" ei ollut Kalevan kirjoittama, vaan se oli STT:n uutisia. 

Jostain kumman syystä Kaleva ei kerro Osuuskauppa Arinasta eikä Oulun kunnalliselämän Arina-puolueesta, vaan näistä kertoo Yleisradio. Yle Oulun haastattelema Arinan toimitusjohtaja vastaa Oulun kaupungin keskustaan suunnitellun kauppakeskus Valkean aiheuttamasta Osuuskauppa Arinan ympärillä käydystä keskustelusta ja siitä huhusta, että pätkä Isoakatua lopulta suljettaisiin yöajaksi ja kadusta tulisikin osa Arinan Valkea-kauppakeskusta: 

Se on väärinkäsitys, että katuahan ei tulla sulkemaan yöksi, että se on julkinen tila, joka luonnollisesti lähtee siitä, että se on kaikkien käytettävissä. 

Taidatkos sen epäselvemmin sanoa!

Voi sattuu ihan mitä vaan ja vielä pahempaa,

lauloi Tuomari Nurmio - eikä hän aivan väärässä ollutkaan. 

Adventtisunnuntain ajatuksia: talvisota ja Viipurin pamaus

Tänä sunnuntaina on paitsi ensimmäinen adventtisunnuntai myös talvisodan alkamisen muistopäivä. Erityisen merkittäväksi tämänvuotisen muistamisen tekee se, että talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Talvisodan syttymispäivä on myös ilmatorjunnan vuosipäivä, ja suomalainen ilmatorjunta-aselaji perustettiin 1920-luvulla. Ilmatorjunnan vuosipäivä juontaa juurensa Viipurin pamaukseen vuoteen 1495. 

Apostoli Andreaan risti on myös Skotlannin lippu. Kuva: Wikipedia. 

Kansantarinoiden mukaan puolustusta johtanut Knut Posse olisi aikaansaanut Viipurin pamauksen jonkinlaisella räjähtävällä seoksella. [ -- ] Toisen tarinan mukaan venäläiset pakenivat, koska he pelästyivät pimeälle taivaalle ilmestynyttä valoilmiötä. Päivä, kolmaskymmenes marraskuuta, oli Pyhän Andreaan päivä ja he luulivat valoilmiötä Andreaan ristiksi. He luulivat pyhän Andreaan suojelevan kaupunkia ja lopettivat hyökkäyksen. 

Tämä taivaallinen valoilmiö oli 1400-luvun ilmatorjuntaa. Viipurin pamauksen muisto antoi nuoren itsenäisen Suomen ilmatorjunta-aselajille arvoisensa vuosipäivän. 

Viipurin pamaus oli ja on tärkeä päivä myös Helsingin yliopiston Wiipurilaiselle Osakunnalle, jossa Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla. Tärkeää Viipurin pamauksen juhlinta oli ilmeisesti myös vanhoille viipurilaisille, joiden juhlinnan sotatoimet estivät. Vuoden 1939 marraskuun 30. päivänä ei Viipurissakaan juhlittu, iloittu eikä tanssittu. 

Koska talvisota alkoi samana päivänä kuin on ilmatorjunnan vuosipäivä, jota vietetään samana päivänä, kun muistellaan Viipurin pamausta, tuli mieleeni pari kysymystä: pommittiko Neuvostoliitto tarkoituksella Helsinkiä nimenomaan ilmatorjunnan vuosipäivänä ja hyökkäsi revanssiaikein ja maajoukoin nimenomaan Viipurin pamauksen päivänä? 

Entä oliko sattumaa vai historian ironiaa se, että Al-Qaida teki terrori-iskunsa 9/11 eli 11. päivänä syyskuuta 2001? 911 on amerikkalainen hätänumero. 

Onko jossain joku koiranleuka, joka näitä historian sattumia suunnittelee? 

Tummansininen t-paita: teetä ja torvisoittoa

Vanhassa tummansinisessä t-paidassani – jonka sain Lieksassa joskus iloisen 1980-luvun loppupuolella – on paitsi kuva sylinteriventtiilisestä Es-bassotuubasta myös kuvan vierellä oleva tietosanakirja-artikkeli, jonka liitän tähän sellaisenaan ja sen kummemmitta kommenteitta: 

Torvi, Torvi-nimitystä käytetään usein yhteisesti kaikista puhaltimista, jotka on rakennetut metallista ja joihin kuuluvat erikokoiset torviorkesterin ”torvet” (kornetit, altto-, tenori- ja barytonitorvet) sekä tärkeät orkesterisoittimet trumpetti (ks. Trumpetti), käyrätorvi, pasuuna ja tuuba. 

Torvisoittimet eivät ole varsinaisesti mitään helposti käsiteltäviä, mutta niillä on mm. se etu, että niihin voi hyvin perehtyä ilman opettajan valvontaa, itseopiskelun avulla. Se selittää, että monin paikoin maaseudullakin kyetään aikaansaamaan ja ylläpitämään torviorkesteriharrastusta, jonka merkitystä ei ole arvioitava vähäksi. – Lähinnä tarkoitetaan ”torvella” käyrätorvea, edellämainittua, sangen kaunisäänistä, mutta myös erittäin vaikeasti soitettavaa orkesterisoitinta. 

Torvisoitinten hinnat ovat 1000:sta mk:sta ylöspäin. T K 

Vaikka lupasinkin olla kommentoimatta, kysyä kai sentään saan. Kuka on ylläolevan lyhyen ja ytimekkään artikkelin kirjoittaja, nimimerkki T K? Mikä on se tietosanakirja, josta yllä oleva lainaus? 

Kolme väriä: natsitortuista ja kiakkovieraista

Herramme ja Vapahtajamme armorikasta syntymäjuhlaa ja joulupukkia odotellessa vievät ajatukseni joulutorttuun.

Ruotsinmaalaiset tyrmistyivät marraskuussa 2013 suomalaisten perinteisistä joulutortuista. Kaiken taivasteluni ja ruotsalaisille naureskeluni jälkeen en enää ihmettele yhtään.

Nimittäin alla olevassa kuvassa on varsin tavallinen suomalainen joulukattaus, kun juodaan kahvit: tähdenmuotoinen joulutorttu, valkoinen lautanen ja punainen joululiina.

Joulutorttu, valkoinen lautanen ja punainen joululiina. 

Kolmesta väristä puuttuu ainoastaan yksi väri, sininen, mutta kaikella tällä ei ole yhtään mitään tekemistä Krzysztof Kieslowskin elokuvatrilogian kanssa - eikä kyllä minkään muunkaan kanssa.

Jääkiekon SM-liigan joulutauosta huolimatta ovat ajatukset päässäni joulutortun lisäksi paitsi jääkiekossa - varsinkin kun oululainen Kärpät voittoputkessa joululomalle! - myös itsenäisyyspäivää viettäneissä Tampereen kiakkovieraissa.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2013 ei enää puhuttu natsitortuista, vaan silloin osoittivat Tampereella mieltään niin sanotut kiakkovieraat.

"Kiakkovieraat hämmensivät Vasemmistoa", otsikoi Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset 9.12.2013 ja jatkaa: "Puoluejohto tuomitsi, ymmärtäjiäkin löytyy."

Onneksi muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sekä pohjoisen pojat kansanedustaja Risto Kalliorinne sekä piiritoimitsija Jaakko Alavuotunki - tolokun miehet - tuomitsivat kiakkovieraiden teot.

En ole ainoa, joka pitää "erittäin arveluttavana Vasemmistoliiton riveistä kantautuneitä ääniä, joiden mukaan Suomen lipun voi polttaa itsenäisyyspäivänä".

Mutta siinähän se tuli se trikolorin kolmas väri: sininen!

Valitettavasti ymmärtäjiäkin löytyi. Muun muassa Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Teppo Eskelinen kirjoitti Viisi huomiota keskustelusta Tampereen mellakoiden jälkeen eli Huomioita keskustelusta Tampereen mellakoiden jälkeen 9.12.2013. Kaiken älykkään huomioinnin ohessa hän huomauttaa poliisin harjoittaman väkivallan kohtuullisuudesta tahi kohtuuttomuudesta: "Voi toki myös olla, että joukkojenhallintahommissa syntyy jonkinlaista oheisvauriota myös ihan aidosti vahingossa."

Sitä Eskelinen ei kuitenkaan sano, saavatko myös mielenosoittajat ja mellakoijat aiheuttaa "jonkinlaista oheisvauriota myös ihan aidosti vahingossa".

Mutta ajatelkaapa, jos rasistit sun muut äärioikeistolaiset olisivat osoittaneet mieltään ja mellakoineet - kaataneet aitoja, rikkoneet mailoillaan pankkien ikkunoita ja huitoneet poliisien hevosiakin! Millainen meteli siitä olisi syntynyt - ja aivan syystä! Vai pyhittääkö tarkoitus eli päämäärä keinot?

Saavatko oikeassa olevat aiheuttaa "oheisvauriota" - muun muassa rikkoa kauppaliikkeiden ikkunoita, vahingoittaa poliisihevosia ja protestoida puolihumoristisesti - mutta väärässä olijat eivät?

Vallan vahtikoira Jussi K. Niemelä kirjoitti perussuomalaisten ja vasemmistoliittolaisten Eroista ja yhtäläisyyksistä 8.12.2013: "Kun uusnatsit mellakoivat ja terrorisoivat kunnon kansalaisia, vasemmistoliittolaiset tuomitsevat ja perussuomalaiset ymmärtävät sekä puolustelevat. Kun anarkistit ja kommunistit mellakoivat ja terrorisoivat kunnon kansalaisia, perussuomalaiset tuomitsevat ja vasemmistoliittolaiset ymmärtävät sekä puolustelevat."

Kiakkovieraiden mellakoinnin puolusteluksi tai Niemelän mielipiteitten mitätöimiseksi ei käy hyökkääminen Jussi K. Niemelän persoonaa vastaan.

Kun näitä asioita näin punavalkoinen tonttulakki päässäni pohdin, minusta kirjailija Jari Tervo kirjoitti 9.12.2013 blogikirjoituksessaan "Pieni sikaileva porhokerho" aivan oikein, että "(i)kkunan rikkominen on yhtä vähän mielipide kuin hevosen hakkaaminen jääkiekkomailalla. Paikkojen särkeminen on vain ilkivaltaa ja rähinöimistä siitäkin huolimatta, että se yritettäisiin jalostaa yliopistolla yhteiskuntakriittiseksi puheenvuoroksi."

Puhtain asein puhtaan asian puolesta! on marsalkka Mannerheimin tunnuslause.

Rauhallista joulun odotusta!